Iltaa jälleen.
Ääripäälaitojen vuorokausiennätys on tähän astisen elämän ajalta tehty ! Ennätystä pitää nimissään Kambodza. Viisumitaistelun hävittyämme (selvittelimme asiaa rajanatsien sekä thaimaalaisen poliisin kanssa, ja tuloksena joudumme hankkimaan uuden thaiviisumin Kambodzasta) lensimme punaisin nahkatuolein varustellussa koneessa Bangkokista Phnom Penhiin.
Alkuhönkäys Kambodzaa yllätti meidät heti lentokentän ovesta ulos astuessamme kun kymmenen kuskia hyökkäsi tarjoamaan meille kuljetuspalveluitaan. Onnistuimme pelottamaan useimmat pois sillä, että halusimme kyydin Takeoon (60km matka, pimeys oli pian laskemassa) ja lopulta yksi kuskeista suostui ottamaan meidät autoonsa. Hän sitten ajoi 2 min veljensä luo, joka sitten kuskasi meidät perille asti. Taksimatka oli hurjin ikinä. Ravintotilanteemme oli melko pähkinä (emme olleet syönyt aamupalan jälkeen ja eväänä oli vain pähkinöitä) ja maisemat ällistyttäviä. Näimme mielettömän auringonlaskun hassujen pallopuiden ja peltojen keskeltä ja monta pientä paikallista kylää, joissa olot olivat mitä olivat. Liikenteessä esiintyi satoja lapsia skoottereiden selässä, rekkoja ja kattoja myöten täyteen ahdettuja pakettiautoja ja kävelijöitä kapean pomppivaisella hiekkatiellä ajamassa ylinopeutta. <3
Perille päästyämme olimme sekaisin ja kuten Oona edellisessä postauksessaan kertoikin, 28 vapaaehtoistyöntekijää ja talon henkilökunta olivat lähdössä illanviettoon minibusseilla alle puolen tunnin sisällä. Hämmennyksestä huolimatta änkesimme matkaan mukaan ja meininki oli sanoinkuvaamaton. Siellä minibussissa katselimme yököttäviä khmeerin kielisiä poikapoppirakkaushössötysKARAOKEmusiikkivideoita ja paikan päällä clubin tanssilattialla toistuivat cambodiapopin ja ysärivuosien helmet. Kaljaa oli paljon ja se oli lämmintä. Jääpalat kunniaan !
Aamulla heräsimme villeihin tuhannen desibelin munkkirillutusmusiikkiin, joka näemmä jatkui läpi päivän. Välillä monotoninen khmeerääni lausui pitkiä saarnoja huutokliimakseineen ja välillä kuului räjähtelyä, ammuksien ääniä ja banjomusiikkia. Tutustuimme Takeon kanoihin, lehmiin, ankkoihin, sikoihin ja koiriin kävellessämme kauppaan. Piipahdimme myös tulevassa työpaikallamme orpokodissa, joka oli mahtava ! Siitä lisää myöhemmin kun pääsemme elämään paremmin sisään. Nyt hyvää yötä ja näkemiin.
- Paula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti